Valovuodet ja menneisyyteen katsoessa: menneisyyden havainnointi

Valo on nopeaa, mutta ei saavu heti. Tyhjiössä se kulkee täsmälleen nopeudella 299 792 458 m/s, eli noin 300 000 km/s (tämä arvo määrittelee metrin). Yhdessä vuodessa se kulkee

299 792 458 m/s × 31 557 600 s ≈ 9,46 × 10¹⁵ m eli noin 9,46 biljoonaa km.

Tätä etäisyyttä kutsutaan yhdeksi valovuodeksi (ly). Se on etäisyyden, ei ajan yksikkö. Tähti, joka on "kymmenen valovuoden päässä", on tähti, joka on 10 × 9,46 × 10¹⁵ m:n päässä.

Etäisyydestä tulee aikaa. Koska valon saapuminen kestää aikaa, siihen kulunut aika on yksinkertaisesti t = d / c. Näemme kohteen aina sellaisena kuin se oli silloin, kun valo lähti siitä.

Tarkista kaksi ensimmäistä riviä: Kuu on 3,844 × 10⁸ m:n päässä, ja 3,844 × 10⁸ / 2,998 × 10⁸ ≈ 1,28 s. Auringon tapauksessa 1,496 × 10¹¹ / 2,998 × 10⁸ ≈ 499 s.

Kauas katsominen tarkoittaa menneisyyteen katsomista. Andromedan galaksista keräämämme valo lähti sieltä noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten, suunnilleen samoihin aikoihin, kun ensimmäiset kivityökalut ilmestyivät Maahan. Emme voi nähdä, miltä Andromeda näyttää tänään. Kuva ei ole väärä, se on vain vanha, eikä tuoreempaa kuvaa ole mahdollista saada nopeammin.

Tämä tekee teleskoopeista aikakoneita. Mitä kauempana galaksi on, sitä varhaisempaan aikaan kosmoksen historiassa näemme sen. Myöhemmissä maailmoissa näemme kaikista vanhimman valon.

Parsekki. Tähtitieteilijät käyttävät myös parsekkia (pc). Yksi parsekki on etäisyys, jolta yksi astronominen yksikkö näyttäisi yhden kaarisekunnin suuruiselta kulmalta (kaarisekunti on 1/3 600 astetta). Se on 3,26 valovuotta eli 3,09 × 10¹⁶ m. Käytämme lyhenteitä kpc (tuhat parsekkia) ja Mpc (miljoona parsekkia): Andromedan galaksi on noin 0,78 Mpc:n päässä, ja 1 Mpc on noin 3,26 miljoonaa valovuotta.