Tutustu mikrobien sukuun.

Mikrobit jaetaan viiteen suureen ryhmään. Neljä niistä koostuu soluista, mutta yksi ei.

• Bakteerit: yksisoluisia, yleensä kooltaan 0,5–5 µm, eikä niillä ole tumaa. DNA kelluu solussa. Niitä elää lähes kaikkialla: maaperässä, vedessä, suolistossasi ja ihollasi.
• Arkeonit: yksisoluisia ja näyttävät mikroskoopissa bakteereilta, mutta ne kuuluvat eri elämänhaaraan. Monet elävät äärimmäisissä paikoissa, kuten kuumissa lähteissä ja hyvin suolaisissa järvissä, mutta niitä löytyy myös maaperästä, valtameristä ja ihmisen suolistosta. Yhdenkään arkeonin ei ole selvästi osoitettu aiheuttavan ihmisillä tartuntatautia.
• Sienet: soluja, joissa on tuma. Hiivat ovat yksisoluisia, homeet kasvavat rihmoina. Hiiva kohottaa leivän.
• Protistit: monimuotoinen ryhmä pääasiassa yksisoluisia eliöitä, joissa on tuma, kuten ameeboja ja Paramecium-alkueläimiä.
• Virukset: eivät ole soluja lainkaan. Virus on proteiinikuoren sisällä oleva geenipaketti. Se ei pysty tekemään itsestään kopioita lainaamatta elävää solua.

Biologit jakavat kaiken soluelämän kolmeen domeeniin: Bakteerit, Arkeonit ja Eukarya (eliöt, joiden soluissa on tuma, kuten sienet, protistit, kasvit ja eläimet). Virukset eivät kuulu näihin kolmeen domeeniin, koska ne eivät ole soluja.

Kuinka monta bakteeria elää sinussa ja ihollasi? Monien vuosien ajan sanottiin, että bakteerisoluja on kymmenen kertaa enemmän kuin ihmissoluja. Se luku oli karkea arvaus, eikä se pitänyt paikkaansa. Ron Senderin, Shai Fuchsin ja Ron Milon huolellinen vuoden 2016 estimaatti 70 kg painavalle "vertailumiehelle" osoitti, että bakteereita on noin 3,8 × 10¹³ ja ihmissoluja noin 3,0 × 10¹³. Se tarkoittaa, että jokaista ihmissolua kohden on lähempänä yhtä bakteeria, ja tarkka suhde vaihtelee ihmisestä toiseen ja päivästä toiseen.